absorbanssi materiaalista, joka on vain yksi vaimentava lajeja riippuu myös pathlength ja pitoisuus lajien, mukaan Beer–Lambertin laki

A = ε c ℓ , {\displaystyle A=\varepsilon c\ell ,}

, jossa

  • ε on molaarinen vaimennus kerroin, että materiaalia;
  • c on molaarinen pitoisuus näiden lajien;
  • ℓ on pathlength.

Eri tieteenaloilla on erilaiset sopimukset siitä, onko absorbanssi on decadic (10-pohjainen) tai Napierian (e-based), eli,, jotka on määritelty yhteisen logaritmin (log10) tai luonnollisen logaritmin (ln) kautta tapahtuvan lähetyksen osalta. Molaarinen vaimennuskerroin on yleensä decadinen. Kun on epäselvyyttä, on parasta ilmoittaa, mikä pätee.

Kun on N vaimennus lajeja ratkaisu, yleinen absorbanssi on summa absorbances kunkin lajin i:

A = ∑ i = 1 N i = ℓ ∑ i = 1 N ε i c i . {\displaystyle A=\sum _{i=1}^{N}A_{i}=\ell \sum _{i=1}^{N}\varepsilon _{i}c_{i}.,}

koostumus sekoitus N vaimentava lajeja löytyy mittaamalla absorbanssi aallonpituudella N aallonpituuksilla (arvot molaarinen absorptiokerroin vaimennus kunkin lajin näillä aallonpituuksilla on myös oltava tiedossa). Valitut aallonpituudet ovat yleensä yksittäisen lajin maksimiabsorption (absorbanssimaksimin) aallonpituuksia. Mikään aallonpituuksista ei saa olla lajiparin isosbestinen piste., Asetettu seuraavat yhtälöryhmät voidaan ratkaista löytää pitoisuudet kunkin vaimentava lajeja:

{ A ( λ 1 ) = ℓ ∑ i = 1 N ε i ( λ-1 ) c i , …, A ( λ N ) = ℓ ∑ i = 1 N ε i ( λ N ) c i . {\displaystyle {\begin{tapauksissa}A(\lambda _{1})=\ell \sum _{i=1}^{N}\varepsilon _{i}(\lambda _{1})c_{i},\\\ldots \\A(\lambda _{N})=\ell \sum _{i=1}^{N}\varepsilon _{i}(\lambda _{N})c_{i}.\\\end{tapauksissa}}}

molaarinen vaimennus kerroin (yksikkönä cm2) on suoraan verrannollinen vaimennus poikkileikkaus kautta Avogadron vakio NA:

σ = ln ⁡ ( 10 ) 10 3 N A ε ≈ 3.,82353216 × 10 − 21 ε . {\displaystyle \sigma =\ln(10){\frac {10^{3}}{N_{\text{A}}}}\varepsilon \n 3.82353216\times 10^{-21}\,\varepsilon .}