rahoituslaitos omistaa ja käyttää hyödyksi niille, jotka käyttävät sen palveluja. Säästö-ja lainayhdistyksen päätarkoitus on lainojen antaminen jäsenilleen, yleensä kiinteistöjen tai asuntojen hankintaan.
säästö-ja lainateollisuus perustettiin ensimmäisen kerran 1830-luvulla rakennus-ja lainayhdistykseksi. Ensimmäinen säästö-ja laina yhdistys oli Oxford Provident Building Society Frankfort, Pennsylvania., Rakennus-ja laina yhdistys, Oxford Provident saanut säännöllisesti viikoittain maksuja kunkin jäsenvaltion ja sitten lainata rahaa yksilöiden, kunnes jokainen jäsen voisi rakentaa tai ostaa oman kodin. Rakennus-ja lainajärjestöt olivat rahoituksen välittäjiä, jotka toimivat välittäjinä sijoitusrahastojen virtaamisessa säästäjien ja lainanottajien välillä.
säästö-ja lainayhdistykset voivat olla valtiollisia tai liittokohtaisia., Kun muovailla valtion lakia, säästö-ja laina yhdistykset ovat yleensä sisällytetty ja on noudatettava valtion vaatimukset yhtiöittäminen, kuten tarjoamalla yhtiöjärjestyksen ja sääntöjen. Vaikka se riippuu sovelletaan valtion lakia, yhtiöjärjestyksen yleensä on esitetty organisaatiorakenne ry ja määritellä oikeudet sen jäsenten ja suhdetta yhdistyksen ja sen osakkaita., Säästö-ja laina yhdistys voi muuntaa valtion corporation liittovaltion corporation ilman suostumusta valtion ja noudattaa valtion lakeja. Myös säästö – ja lainayhdistys voi olla liittokohtaisesti vuokralla. Liittovaltion säästö – ja lainayhdistyksiä sääntelee säästäväisyysvalvonnan virasto.
säästö-ja lainayhdistyksen jäsenet ovat yhtiön osakkeenomistajia. Jäsenten on oltava valmiudet solmia voimassa oleva sopimus, ja koska osakkeenomistajat heillä on oikeus osallistua johdon ja jakaa voittoja., Jäsenillä on sama vastuu kuin osakkeenomistajia muiden yritysten, mikä tarkoittaa, että he ovat vastuussa vain määrää heidän varastossa kiinnostusta ja eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa yhdistyksen huolimattomuudesta tai velkoja.
upseerit ja johtajat valvovat säästö-ja lainayhdistyksen toimintaa. Upseerit ja johtajat on velvollisuus järjestää ja käyttää laitoksen mukaisesti valtion ja liittovaltion lakeja ja määräyksiä ja samaa huolellisuutta, varovaisuutta ja taitoa, että tavallinen järkevä ihminen käyttäisi vastaavassa tilanteessa., Upseerit ja johtajat ovat yhteisen-oikeuden velvollisuus huolellisesti sekä velvollisuus uskollisuutta. Virkamiehet ja hallitus voi olla vastuussa rikkomisesta näiden common law-tehtävät, tappiot, jotka johtuvat rikkomisesta valtion ja liittovaltion lakeja ja määräyksiä, tai jopa tappioita, jotka johtuvat rikkoo oyj: n säännöissä.
vastuut työntekijöiden ja johtajien säästö-ja laina yhdistys ovat yleensä samat kuin vastuut toimihenkilöt ja hallituksen jäsenet muut yritykset., Ne on valittava toimivaltaiset henkilöt hallinnoida laitoksen asioihin, luoda toimintaperiaatteet ja sisäistä valvontaa, seurata laitoksen toimintaa, ja tarkastella, tutkimus-ja tarkastuskertomukset. Lisäksi niillä on valtuudet arvioida aiheutuneita tappioita ja päättää, miten laitos perii kyseiset tappiot takaisin.
ennen 1930-lukua säästö-ja lainayhdistykset kukoistivat. Suuren laman aikana säästö-ja lainateollisuus kuitenkin kärsi., Yli 1 700 laitosta epäonnistui, ja koska tallettajan vakuutusta ei ollut, asiakkaat menettivät kaikki rahansa, jotka he olivat tallettaneet epäonnistuneisiin laitoksiin. Kongressi vastasi kriisiin hyväksymällä useita pankkisäädöksiä. Federal Home Loan Bank Act of 1932, 12 U. S. C. A. §§ 1421 et seq., valtuutti hallituksen säätelemään ja valvomaan rahoituspalvelualaa. Lainsäädännöllä luotiin Federal Home Loan Bank Board (FHLBB) valvomaan säästö-ja lainalaitosten toimintaa. Pankkilaki vuodelta 1933, 48 Stat., 162, luotu federal deposit insurance corporation (FDIC) edistää vakautta ja palauttaa ja ylläpitää luottamusta maan pankkijärjestelmän. Vuonna 1934 kongressi hyväksyi National Housing Act, 12 U. S. C. A. § 1701 ja sitä seuraavat., joka loi National Housing Administration (NHA) ja Federal Savings and Loan Insurance Corporation (FSLIC). NHA luotiin suojaamaan kiinnelainojen lainoittajia vakuuttamalla täysi Takaisinmaksu, ja FSLIC luotiin vakuuttamaan jokaisen tallettajan tili jopa 5 000 dollaria.,
pankki-uudistus 1930-luvulla palauttaa tallettajien uskoa säästö-ja laina teollisuus, ja se oli jälleen vakaa ja vauras. Kuitenkin 1970-luvulla teollisuus alkoi tuntea vaikutukset kilpailuun ja korkojen nousu; sijoittajat olivat valinneet investoida rahaa markkinoilla pikemminkin kuin säästö-ja laina yhdistykset. Säästö-ja lainateollisuuden vauhdittamiseksi kongressi alkoi purkaa sääntelyä. Tänä aikana toteutettiin kolmenlaisia sääntelyn purkamisia.,
ensimmäinen merkittävä sääntelyn purkamisen muoto oli vuonna 1980 voimaan tullut säilytysyhteisöjen vapauttamista ja rahapoliittista valvontaa koskeva laki (94 Stat. 132). Lain tarkoituksena oli mahdollistaa sijoittajille korkeampi tuottoaste, jolloin säästö-ja lainayhdistykset olisivat kilpailukykyisempiä rahamarkkinoiden kanssa. Ala sai myös tarjota rahamarkkinavaihtoehtoja ja tarjota asiakkailleen laajempaa palveluvalikoimaa.
toinen merkittävä sääntelyn purkamisen muoto oli Garn-St. Germain Depository Institutions Act of 1982 (96 Stat. 1469)., Tämä laki mahdollisti säästö-ja laina yhdistykset hajauttaa ja sijoittaa muihin tyyppisiä lainoja lisäksi kodin rakentamisen ja ostaa lainat, mukaan lukien kaupalliset lainat, valtion ja kuntien arvopapereita, ja vakuudettomia kiinteistöjen lainat.
kolmas sääntelyn purkamisen muoto vähensi sääntelyvalvonnan määrää. Sääntelyn purkaminen ei todellisuudessa ollut” virallista ” sääntelyä, vaan se johtui vaadittujen kirjanpitomenettelyjen muutoksesta., Yleisesti Hyväksytyt Kirjanpidon Periaatteet olivat muuttuneet Sääntely Kirjanpito, joka saa säästö-ja laina yhdistykset ovat spekulatiivisia muotoja pääoman ja sulkea pois tiettyjä velkoja, jolloin thrifts näyttävät olevan vankka taloudellinen asema. Tämä johti sääntelyn purkamiseen.
1980-luvulla säästö-ja lainateollisuus romahti. 1980-luvun lopulla ainakin kolmasosa säästö-ja lainayhdistyksistä oli maksukyvyttömyyden partaalla., Kahdeksan tekijöitä olivat ensisijaisesti vastuussa romahdus: jäykkä institutionaalinen rakenne, korkea ja epävakaa korkoja, heikkeneminen varojen laatu, liittovaltion ja valtion sääntelyn purkaminen, vilpillisiä käytäntöjä, lisääntynyt kilpailu rahoituspalveluiden alalla, ja verolainsäädännön muutokset.
kun pyritään palauttamaan luottamus säästäväisyys, teollisuus -, Kongressi sääti rahoituslaitosten Uudistamista, Hyödyntämistä ja Enforcement Act 1989 (FIRREA) (103 Stat. 183).,todistaa valvontaa; vahvistaa yleinen valvonta valtiovarainministeriö yli-johtaja Office of Thrift Supervision; perustettava riippumaton vakuutus viraston antamaan talletus vakuutus säästäjille; paikka Federal Deposit Insurance Järjestelmän vankka taloudellinen perusta; luoda Päätöslauselma Luottaa Oyj; antaa tarvittavat yksityisen ja julkisen rahoituksen ratkaista epäonnistui toimielinten joutuisasti, ja parantaa valvontaa, parantaa täytäntöönpanovaltuuksia, ja lisätä siviili-ja rikosoikeudellisia rangaistuksia rikoksista petoksia vastaan rahoituslaitokset ja niiden tallettajille.,
FIRREA lisäsi liittovaltion pankkisääntelyelinten täytäntöönpanovaltuuksia ja antoi monenlaisia hallinnollisia seuraamuksia. FIRREA myös myöntää liittovaltion pankki sääntelyviranomaisten valta pitää vastuussa ”laitos-sidosyrityksiä osapuolet”, jotka harjoittavat epäterveet käytännöt, jotka vahingoittavat vakuutetun talletuslaitokseen. Laitos-sidosyrityksiä osapuolet ovat johtajat, toimihenkilöt, työntekijät, edustajat ja muut henkilöt, mukaan lukien asianajopalkkiot, arvioijien, ja kirjanpitäjät, jotka osallistuvat laitoksen asioihin., FIRREA mahdollistaa myös liittovaltion sääntelyviranomaisten takavarikoida laitoksen aikaisin, ennen kuin se on ”toivottoman maksukyvytön” ja liian kallis liittovaltion vakuutus varoja kattamaan.
rikosoikeudellisia rangaistuksia korotti myös vuonna 1990 rikosvalvontalaki, 104 Stat. 4789, johon sisältyi vuoden 1990 kattava säästäväisyys-ja Pankkipetoksia koskeva syytteeseenpano-ja verovelvollisten Perintälaki (104 Stat. 4859). Teko lisäsi rahoituslaitoksiin liittyviin rikoksiin ”liitettyjä” rikosoikeudellisia seuraamuksia.
FIRREA perusti The Office of Thrift Supervision (OTS) ja Resolution Trust Corporationin (RTC)., FIRREA lakkautti FHLBB: n ja loi OTS: n tilalle. RTC perustettiin ainoastaan vuosina 1989-1992 epäonnistuneiden thriftsin omaisuuden hallinnoimiseksi ja hävittämiseksi. Lisäksi, FSLIC oli poistettu, ja FDIC, joka valvoi pankkisektori, alkoi käsitellä levoton thrifts.
RTC oli olemassa kuusi vuotta ja sulki ovensa 31.joulukuuta 1996. Olemassaolonsa aikana se yhdisti tai sulki 747 thriftiä ja myi 465 miljardia dollaria omaisuutta, mukaan lukien 120 000 kappaletta omaisuutta., Suorien kustannusten ratkaisemiseksi ei thrifts oli 90 miljardia dollaria; kuitenkin, analyytikot väittävät, että se kestää noin 30 vuotta täysin bail out säästö-ja laina yhdistykset kustannus on noin $480.9 miljardia euroa.
jatkolukemat
American Bar Association. 1995. ”Miten hyvä Idea meni pieleen: sääntelyn purkaminen ja säästö-ja lainakriisi.”Hallinto – Oikeuden Tarkistus 47.
–. Osakeyhtiö -, pankki-ja elinkeinoelämän säästö-ja Lainayhdistysjaosto. 1973. Säästö-ja Lainaoikeuden käsikirja. Chicago: American Bar Association.,
Calavita, Kitty, Henry N. Pontell, ja Robert H. Tillman. 1999. Iso Raharikos: petos ja politiikka säästö-ja Lainakriisissä. Univ. California Pressistä.
Gorman, Christopher Tyson. 1994–95. ”FIRREAN alaisten johtajien ja upseerien vastuu: 1821§: n(K) epävarma standardi ja Kongressin uudistustarve.”Kentucky Law Journal 83.
Turck, Karsten F. 1998. The Crisis of American Savings & Loan Associations: a Comprehensive Analysis. P. Lang.
U. S. House. 1989. 101. Cong., 1. sess. H. R. 54 (I)., Yhdysvaltain koodi kongressin ja hallinnon uutisia.