Ehkä olin liian pragmaattinen asioista, jotka ovat täynnä syyllisyyttä, katkeruutta ja pelkoa. Loppujen lopuksi on paljon helpompaa puhua teoreettisesti avioliitosta kuin suunnistaa sillä. Mutta asenteeni on, että jos puolisoni tarvitsisi jotain, mitä en voisi hänelle antaa, En estäisi häntä hankkimasta sitä muualta, kunhan hän tekisi niin tavalla, joka ei vaarantaisi perhettämme.

kai toivoisin, että hänen tarpeisiinsa liittyisi kalastusretkiä tai oluita kavereiden kanssa. Mutta seksi on perusasia., Fyysinen läheisyys muihin ihmisiin on välttämätöntä terveydellemme ja hyvinvoinnillemme. Miten siis kiellämme sellaisen tarpeen sille, josta välitämme eniten? Jos ensisijainen suhteemme ravitsee ja vakauttaa meitä, mutta siitä puuttuu läheisyys, meidän ei pitäisi joutua tuhoamaan avioliittoamme saadaksemme sen läheisyyden jostain muualta. Pitäisikö?

minulla ei ollut täysi suhde tatuoidun aviomiehen kanssa. Makasimme yhdessä ehkä neljä kertaa muutaman vuoden aikana. Useammin puhuimme puhelimessa. En koskaan tuntenut olevani omistushaluinen, vain utelias ja iloinen hänen seurastaan.,

toisen yhteisen iltamme jälkeen osasin kuitenkin kertoa, että kyse oli muustakin kuin seksistä häntä kohtaan; hän kaipasi epätoivoisesti hellyyttä. Hän sanoi, että hän halusi olla lähellä hänen vaimonsa, mutta ei voinut, koska he eivät pystyneet ohittamaan heidän perusoikeuksiaan irrota: seksin puutteesta, joka johti puute läheisyyttä, joka teki seksiä jopa vähemmän todennäköistä, ja kääntyi sitten kaunaa ja syyttää.

me kaikki käymme läpi vaiheita, joissa sitä halutaan eikä haluta. En usko, että useimmat naiset välttävät seksiä miehensä kanssa, koska heillä ei ole fyysistä halua yleensä; olemme yksinkertaisesti monimutkaisempia seksieläimiä., Siksi miehet voivat saada erektiota pilleristä, mutta ei ole mitään keinoa lääketieteellisesti herättää kiihotusta ja halua naisilla.

en väitä, että vastaus on ei-yksiavioisuus, joka voi olla täynnä riskejä ja tahattomia sotkuisia. Uskon, että vastaus on rehellisyys ja dialogi, vaikka kuinka pelottaisi. Seksin puute avioliitossa on yleistä, eikä sen pitäisi johtaa häpeään ja hiljaisuuteen. Suhteen ei myöskään tarvitse johtaa avioliiton päättymiseen. Entä jos suhde — tai ihannetapauksessa pelkkä halu saada sellainen — voi olla alku välttämättömälle keskustelulle seksistä ja läheisyydestä?