Esperanto, Eo, La Lingvo Internacia, on puhutuin rakennettu (tai keinotekoisia) kansainvälinen kieli. Konstruoitu kieli on sellainen, jonka fonologia, kielioppi ja sanasto on keinotekoisesti suunniteltu sen sijaan, että ne olisivat kehittyneet ajan kuluessa luonnostaan. Konstruoidut kielet ovat yleensä hyvin säännöllisiä, koska niissä ei tapahtunut historiallisia muutoksia, joita tavallisesti esiintyy luonnollisissa kielissä.
nimi Esperanto juontuu Doktoro Esperanto, nimimerkillä puolan kielitieteilijä, Tohtori, Ludovic Lazarus Zamenhof, joka loi Esperanton myöhään 1870-ja 1880-luvun alussa. Hänen tavoitteenaan oli luoda universaali kieli, joka auttaa torjua nationalismi ja edistää kansainvälisyyttä. Ensimmäinen Esperanton kielioppi julkaistiin vuonna 1887 Varsovassa, Puolassa. Esperanton puhujien ensimmäinen maailmankongressi pidettiin Ranskassa vuonna 1905. Sittemmin hyvin-osallistui maailman kongressit on pidetty joka vuosi, keskeyttää ainoastaan kaksi maailmansotaa.
Esperanton fonologia, kielioppi ja sanasto perustuvat indoeurooppalaisiin kieliin., Tavallaan Esperanto ei ole aidosti kansainvälinen kieli, vaan pikemminkin indoeurooppalainen kieli, jolla ei ole kansallista yhteyttä. Kaiuttimet ei-Indo-Euroopan kieliä, luultavasti löytää Esperanto yhtä helppoa tai vaikeaa oppia kuin tahansa luonnollisesti kehittynyt Romance kieli.
Esperanto on ollut jatkuvassa käytössä sen perustamisesta lähtien, vaikka se ei ole tunnustettu viralliseksi kieleksi tahansa maassa., Mukaan Ethnologue, Esperanton puhujia on noin 2 miljoonaa ihmistä on toinen kieli 115 maassa, useimmat Keski-ja Itä-Euroopassa, Itä-Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.
esperantossa on yli 25 000 alkuperäistä ja käännettyä kirjaa ja yli sata Esperantolehteä. Monet Esperanton puhujat käyttävät kieltä matkustaa kaikkialla maailmassa käyttämällä Pasporta Servo, vieraanvaraisuus palvelun kaiuttimet Esperanto. Toisilla on kirjekavereita monissa maissa ympäri maailmaa käyttäen palveluita, kuten Esperanto Mondo., Esperanton maailmankongressiin (Universala Kongreso de Esperanto) kokoontuu vuosittain useita tuhansia Esperanton puhujia.
Murteet
Esperanto ei ole murre vaihtelua.
Rakenne
Koska Esperanto on puhunut vain toista kieltä, sen ääntäminen vaihtelee jonkin verran riippuen ensimmäinen kieli ja sen puhujia.
vokaalit
kuten monissa eurooppalaisissa kielissä, esperantossa on viisi vokaalia.,
| Sulje |
i
|
u
|
|
| Puolivälissä |
e
|
. |
o
|
| Avoinna |
a
|
Konsonantit
Esperanto on seuraavat konsonantit, jotka kaikki ovat tyypillisiä Eurooppalaisia kieliä. Se mahdollistaa alkuasennossa jopa kolme konsonanttiklusteria, esimerkiksi strangan ”strange”.,flap
- /ʃ/ = sh in shop
- /ʒ/ =- s in measure
- /tʃ/ = ch in chop
- /dʒ/ = j in job
- /x/ has no equivalent in English
- /j/ = y in yet
Stress
Stress always falls on the next-to-last (penultimate) syllable, just like in Polish, Zamenhof’s native language.,
Esperanton kielioppi on perusteellisesti Euroopan että se on inflective kieli, eli sellainen, jossa sanat muodostetaan lisäämällä etuliitteitä ja etsittävien juuret merkitse kieliopin toimintoja.
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
- Kaikki sanat päättyvät-o.
- Kaikki adjektiivit päättyvät-a.
- Substantiiveja ja adjektiiveja on kaksi tapausta: nominatiivi ja akkusatiivi. Akkusatiivi muodostetaan lisäämällä-n n nominatiiviin.
- Demonstratiivisilla ja persoonapronomineilla on myös genetiivitapaus.,
- Kaikki muut suhteet ilmaistaan prepositioiden. Kaikki prepositiot ottaa nominatiivi, esim., de mia patrino ’äiti’.
- on kaksi numeroa: yksikössä ja monikossa. Monikko muodostetaan lisäämällä-J yksikköön.
- adjektiivit sopivat yleensä substantiivien kanssa jutussa ja numerossa.
- on olemassa yksi määräinen artikkeli la, joka on samankaltainen kuin englantilainen määräinen artikkeli ”the”. Siinä on aina sama muoto.
Verbejä
- Kaikki verbit ovat säännöllisiä.
- verbejä ei ole merkitty henkilölle tai luvulle.,tr>
Present -asPast -isFuture -osConditional-usImperative-uInfinitive-I
- The passive is expressed by the appropriate form of esti ‘to be’ + past passive participle of the verb.,
- esperantolla on ehdolliset ja oikeamieliset tunnelmat.
- aspekti esperantossa muistuttaa jonkin verran slaavilaista leksikaalista aspektia (Aktionsart).
- Yhdiste aikamuodot muodostetaan adjektiivi partisiipit plus pakkaus ”olla”. Partisiipi kantaa aspektia ja ääntä, kun taas verbi kantaa aikamuotoa.
sanajärjestys
sanajärjestys Esperanto on tyypillisesti Subjekti – Verbi – Objekti. Adjektiivit voivat joko edeltää tai seurata substantiiveja.,
sanastoa Esperanton tulee pääasiassa latinalaisen poiketen kreikan, sekä Romance ja Germaaninen kielet. Tämän seurauksena suurin osa sen sanoista näyttää tutuilta länsieurooppalaisten kielten puhujille tai kaikille, jotka osaavat romaanista kieltä.,
| Hello | Hello |
| huomenta | huomenta |
| Hyvästi | Vasta myöhemmin, Kunnes (the) bye, bye, Hyvästi, Hyvästi |
| – Miten voit? | Miten menee? |
| Kiitos | Kiitos |
| Ole | Ole |
| Anteeksi | Anteeksi!, |
| Yes | Jes |
| No | Ne |
| Man | Homo, viro |
| Woman | Virino |
Below are Esperanto numerals 1-10.,h>
Kirjoittaminen
Esperanton aakkoset on 28 kirjainta., Niistä 22 on samoja kuin englanniksi. Ei ole kirjaimia Q, W, X ja Y. On kuusi kirjainta, jotka eivät ole olemassa englanti: Ŭ, Esperantossa, Ĥ, Ĵ, Ŝ, Ŭ.,
- c = ts
- ŭ = ch pilko ,
esperantossa = j työtä - ĥ = /x/, joka ei ole vastinetta englantia
- ĵ = s mitata
- ŝ = sh shop ,
ŭ = w lehmä
Katso 1 Artiklan Yleismaailmallisen Ihmisoikeuksien Julistuksen Esperantoksi.,
Universala Deklaracio de Homaj Rajtoj
Artikolo 1
Ĉiuj homoj estas denaske liberaj kaj egalaj laû digno kaj rajtoj. Ili posedas racion kaj konsciencon, kaj devus konduti unu al muassa fi spirito de frateco.
Ihmisoikeuksien Yleismaailmallinen Julistus
1 Artikla
Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.,
Vaikeuksia
Kuinka vaikeaa on oppia Esperantoa?
Esperanton vaikeudesta englanninkielisille ei ole tietoa.